28. februar 2019 aallarnerfigalugu qaammatit pingasukkaarlugit Kodap agguaattagai qaammatikkaartumik agguaanneqartalissapput.
Kodap ilaasortanut saqqummersitsisarfinnullu akiliutigisartagai ukiup matuma aallartinneraniit piaarnerusumik agguaanneqartalissapput. Qaammatikkaartumik akissarsititsisarlerneq periusaavoq nutaaq, siunissami teknologiip iluaqutigineqarsinnaaneranut alloriarneruvoq annertooq.
2019ip aallartinneraniit qaammatit pingasukkaarlugit Kodap agguaattagai assigiinngitsut suliarineqareersimasut tamarmik qaammatikkaartumik agguaanneqartalissapput. Tassa nipilersukkat nalunaarutigineqareersut, toqqagassat akornanniinnerat qulakkeerneqareerpat paasissutissallu tutsuiginarnerat misissorneqareeraangata ingerlaannartumik akilerneqartalissallutik. Siullermilli taamaallaat sumiiffimmi qaammatikkaartumik agguaaffiusartumiikkaanni tamanna allannguutaassaaq.
2019ip ingerlanerani allannguutissat tulleriiaarlugit allanngortinneqartassapput. Tvkkut radiokkullu aallakaatitsivinni toqqakkani nipilersukkat kiisalu nunani allani nipilersukkat, ukiup aallartinnerani siullertut qaammatikkaartumik agguaanneqartalerput. Kingusinnerusukkut tusarnaartitsinernit tunuliaqutitullu nipilersukkanit qaammatikkaartumik agguaasoqartalissaaq. Taamatut Kodap agguaattagai amerliartuaartut qaammatikkaartumik agguaanneqartalissapput.
Nipilersugassiaq nipilersorneqaraangat aqagukkut akilerneqartalernissaa anguniagassaraarput - Jens Juel Andersen
Sukkatsillugu
Nipilersornikuusat ullumikkut nalinginnaasumik qaammatit arfineq marluk qaangiukkaangata akissarsissutigineqartarput, siunissamili nipilersornermiit qaammatit marlunngitsulluunniit qaangiukkaangata akissarsisoqartalissaaq. Tusarnaartitsisarnernut atatillugu piffissap ingerlanerani tusarnaartitsinermiit sap.ak. marlussuit qaangiutiinnartut akissarsiassat ilaasortap kontoanut ikineqartalissapput.
Akissartitsisarneq siunissami suli sukkatsinnerussaaq, Kodami nalunaarsuinernut taakkualu akissarsissutiginissaanut pisortaq, Jens Juel Andersen, oqarpoq: ”Suli sukkanerusumik akissartitsisarnissaq siunertaraarput. Siunissami nipilersugaq soorlu radiokkut nipilersorneqaraangat, aqagukkut akissarsissutigineqartalernissaa iluarnerpaasussaavoq.”
Aningaasat ilaasortaniikkunik iluarnerussaaq
Saqqummersitsisarfiit taakkuunerupput sukkanerusumik akissarsititsisarnissamik ujartuisut. Saqqummersitsisarfiik ilaasortallu annertujaamik akissarsisartut taakkuussagunarput sukkanerusumik akissarsititsisarlernerup kinguneranik iluarusunnerusut. Kodamili qaqutikkulluunniit sullissinermi eqqarsariartaasaavoq, qaqugukkulluunniit aningaasat ilaasortat kaasarfiiniikkunik iluarnerussasoq.
Qaammatit tamaasa akissarsisalissanerluni ilaasortap nammineq aalajangissavaa. Qaammati tamaasa akissarsititsisoqartalerpat, Kodap nittartagaani toqqaannartumik imminut sullissiviani, ilaasortat namminneq aalajangissavaat, qaammatit pingasukkaarlugit akissarsisaannassanerluni.
Kattuffik siunissami ingerlaavartumik isumannaallisassagutsigu, naammassisaqarnerusarlutalu unammillernissamut pifforinnerusariaqarpugut - Carsten Brøns Andersen
Kattuffik eqaatsumik ingerlasoq
Piaarnerusumik akissarsititsisalernissaq Kodamilu allannguutissat allat atuutsilernissaannut, suleriaasitta tamarmi eqqarsaatigeqqittariaqarnera pisariaqarnikuuvoq.
”Siunissami kattuffittut isumannaallisartuassagutta, naammassisaqarnerusarlutalu unammillernissamut pikkorinnerusariaqarpugut. Taamaaliussagutta teknoligiimut atatillugu siuarsimanerpaanut akuleruttariaqarpugut,” niunermi inerisaanermut pisortaq, Carsten Brøns Andersen, oqarpoq. Taannalu nangipppoq: ”Taamatut ineriartornerup kinguneranik, kattuffimmi eqqarsariartaaseq nutaaq eqqunneqarpoq. Kattuffinni suliat naapertorlugit ingerlariaaseq nalinginnaasoq taarserlugu, inerisaalluta, misileraalluta kiisalu ingerlaavartumik naliliisarluta, eqaannerusumik suleriaaseqalissaagut.”
Digitalitigut kinguneranik suleriaatsip taamatut allanngortinneratigut iluaallaataasut amerlaqisut taassuma nuannaarutigai:
”Machine learning atorlugu nipilersukkat suunerinik ilisarinnittarneq maanna atorsinnaalerparput. Taamatut nammineertumik paasissutissarpassuit suliarisinnaalerpagut, sulisunik amerlanerusunik atorfinitsitsinngikkaluarluta”.
Ilaasortanut nalilinnik pilersitsinissaq pingaartinneruarput. Unammillernissatigut pingaarutilimmik pitsaasumik inissinniarnermi, digitalimik nittaarsaasinnaanermut atatillugu siuarsartariaqarpugut. ”Taamatut ilaasortat saqqummersitsisarfiillu nutaat ilaasortanngornissamut pilerisaarneqassapput – Kodamillu iluarusuereersut ilaasortaaginnarnissaannut kaammattorlugit. Taamatut suleriaaseqarnikkut, Kodap ilaasortaasa sullinneranni alllaffissornikkut aningaasartuutit appasitsinneri, ilaasortanut tamanut iluaqutaapput,” Carsten Brøns Andersen, oqarpoq.
Qaammammoortumik Kodap akiliisarnera naatsumik eqqaallugu
- februar 2019 aallarnerfigalugu, Kodap qaammatit pingasukkaarlugit akiliisarneri, Kodamut ilaasortat nipilersuusiaannik atuinermut maanna qaammatit tamaasa akissarsititsisoqartalissaaq.
- Qaamatit tamaasa akiliisalernikkut, sukkanerusuik akissarsititsisoqartalissaaq. Tassa, nipilersornermiit akilerneqarnissamut piffissaq sivikinnerulissaaq. Nipilersornermiit, nipilersukkat nalunaarsorneriniit akissarsissutiginissaannut, qaammatit marluk qaangiunneranni nalinginnaasumik akissarsititsisoqartalissaaq, qaammatit tamaasa akiliisarnernut ilanngullugu.
- Kodap akilertagaanut assigiinngitsunut atatillugu qaammammoortumik akiliisalerneq eqqukkiartuaarneqassaaq.
- Tvqarfiit radioqarfii aalajangersimasut kiisalu nipilersugassiat nunani allani nipilersorneqartut taamaallaat, siullermik qaammammoortumik akilerneqartalissapput. Tamatuma kingorna tusarnaartitsinernit kiisalu tunuliaqutitut nipilersukkanit akissarsiassat 2019ip ingerlanerani qaammammoortumik akilerneqartalissapput.
Kodap qaammatikkaartumik akissarsititsisalerneranut paasissutissat, 2019ip aallartinnerani sukumiinerusumi saqqummiunneqartassapput.
