KODAP ILUANIIT: ALLAT ATUGAANNIK APPINNEQ PIGINNITTUUSAARNERLU PILLUGIT NIPILERSORNIKKUT SIUNNERSUISOQ


Apereqqaarnani allat erinaataannik saqqummersitsisoqaqqusaava? Erinaq isumassarsiorfigalugu kiisalu piginnittuusaarnerup killingi suuppat? Piginneqqaartussaatitaanerup iluani ersernerluttunik ulikkaarpoq. Piginneqqaartussaatitaaneq pillugu Jens Bruno Hansen ukiuni 30-ni Kodami ilaasortanik siunnersuisarsimasoq oqaluttuarpoq.

“ERINAATIGA TILLIPPAAT?!”

Taamatut CH10 Facebookikkut saqqummiivoq X Factorimi finalertoqarnerata kingorna.

Erinarsortatoq erinniortoq arnaq qallunaaq – Chio Dyrlund-mik ateqavittoq – qaammatit marlussuit sioqqullugit akuersereersimagaluarpoq erinaatimi ilaat X Factorimi peqataasumiit finalimi atorneqarsinnaasoq. Finalillu aqaguani X Factoreqataasup namminiussutsini atorlugu ilaarsilluni atuinera streamerisarfinni saqqummerpoq.

Ajornartorsiutaasorlu tassaavoq arlaataluunniit Chio Dyrlund oqarfigisimanngimmagu erinaq aamma saqqummersinniarneqartoq. Taannarpiarlu pillugu allaaserinnippoq. Ilumoorsinnaanerpami aperineqaqqaarani erinaatimi ilaat ilaarneqarluni saqqummersitsisoqarsinnaanera?

Taannalu nalunaarut tusagassiuuteqarfiit arlallit saqqummiuppaat, Facebookimilu inuit kamattut imaaginnavillutik. Akissuteqartorpassuit ilaatigut oqaativaat piginneqqaartussaatitaanermut inatsit unioqqutinneqartoq, Chio Dyrlundilu taarsiiffigineqartariaqartoq. Oqallinnerujussuup ingerlanerata nalaani Koda aammattaaq sianerfigineqarpoq.

Qanorpiaruna inatsisit paasisassaasut?

Apereqqaarneq pissuserissaarneruvoq

Akissutaa toqqaannartumik akiuminaappoq. Aappaatigut allap atugaat allap ilaarlugu saqqummersissinnaatitaavaa piginnittoq apereqqaarnagu. Soorunalimi ileqqorissaarneruvoq apereqqaarnissaq, eqqaamasariaqarporlu allassallugu kina erinniortuunersoq, taamatut inatsisit malillugit ajornanngilaq. Illuatungaaniilli akuersissummik peqqaarnissaq pisariaqarpoq pingaarutilimmik erinaq erinniornikkut allanngortinneqarsimappat. Apeqqutaaginnalerporlu erinnap allannguutaa qaqugukkut “pingaarutilittut” oqaatigineqarsinnaanersoq.

Nipilersornikkut piginneqqaartussaatitaanerup iluani apeqqutit pillugit akissutissarsiornissaq ajornanngittunnguunngilaq. Misigissutsit annertuut akuusinnaasarmata, tusatsiakkat paatsoornerillu amerlasarput, suna inerteqqutaanersoq, sunalu inerteqqutaannginnersoq.

Taamatut Jens Bruno Hansen Kodami nipilersoriaatsikkut siunnersuisoq, 1991-miilli Kodami piginneqqaartussaatitaanikkut aaqqiagiinngissutaasartunik suliaqartarsimasoq oqarpoq.

Kodap nipilersornikkut suleqatigiisitaliaa peqatigalugu siunnersuinissani, isumaqatiginninniaqatigiisitsinerni, nipilersornikkullu nalileeqataanissani neqeroorutigisarpaa, Kodap ilaasortaasa akornanni piginneqqaartussaatitaanikkut aaqqiagiinngissuteqartoqarsimatillugu. Chio Dyrlundimut X Factorimullu tunngasumi nammineerlutik isumaqatigiissuteqarsimapput, Koda peqataatinngikkaluarlugu.

Tamanut atuuttumik tamakkiisumillu malittarisassaqarnissaq ajornarpoq

Jens Bruno Hansen oqaluttuarpoq akulikitsumik saaffiginnissuteqartoqartartoq allat erinaannik atuinerup kiisalu allat atugaannik suliarinneqqittarnerup akornanni assigiinngissutaasut pillugit.

Oqarporlu “Assigiinngissutaat qaleriissuteqarlutillu ersernerluttortaqaramik”

“Qitiulluinnarporlu piginneqqaartussaatitaasoq erinniaalu namminiussuseqarluni eqqumiitsuliornikkut suliaa allanngorlugu innarligaannginnissaa”

 

Ajornakusoorluinnarpoq tamakkiisumik malittarisassiornissaq - Jens Bruno Hansen

 

Pingaartumillu nipilersuusiat nuutilersukkat – immaqaluunniit Jens Bruno Hansen malillugu atortagassianngorlugit taaneqarsinnaasut – malussajasuararsuupput annikitsuinnarmilluunniit allannguisoqarpat. Illuatungaanilu niperujoorutaanerusutut erinarsugassiatulluunniit taaneqarsinnaasut – assersuutigalugu erinniat Højskolertut erinarsuutaanniittuusut – allatut atorneqarsinnaanissaannut eqaannerummata, Jens oqaluttuarpoq.

“Kisianni oqartarpunga, mianersuutassaavoq allap atugaannik atuinermi allanngortiterpallaannginnissaa, soorlu allannguutaa annertuallaarluni erinnap pilersinneqarnermini anersaava ilisarsaajunnaarnissaa. Assersuutigalugu allap atugaanik atuinermi versit sisamaat peerlugu, immaqaluunniit nutaamik c-stykkileriasaarneratigut, inuit isumaqalersinneqarsinnaagamik erinaq taamatut pinngorsimasoq. Aamma taamatut taallartaani oqaatsit pingaarutillit erinaanilu pingaarutillit allanngortinneqarsinnaanngillat”, Jens Bruno Hansen oqarpoq nangillugulu, taakkuupput erinniortup atuisullu namminneerlutik isumaqatigiissutiginiagassaat:

”Eqqarsaatigigaanni qanoq amerlatigisut allat atugaannik ilaarsilluni saqqummersitsisoqartarnera, qanoq allanngortigisinnaasarneri, qanorlu aaqqiagiinngissutigineqartartut Koda aqqutigalugu isumaqatiginninniassutaallutik suliarineqartut ikitsiginerat, misilittakkanni ajornanngitsumik ajornartorsiutaavallaanngitsumillu aqqusaartarpakka,” Jens Bruno Hansen oqarpoq suliani marlussuinnaat ukiuni 20-ni kingullerni taamaallaat eqqaamallugit.

 

 

Aaqqiagiinngissuteqarnermi Kodap inissisimaffia

Koda siunersuisinnaanermut, isumaqatiginniartitseqataanermi nipilersornikkullu naliliinissamut neqeroorsinnaavoq aaqqiagiinngittoqartillugu Kodami ilaasortat akornimminni.

Koda malittarisassat malillugit illersugaqarnanilu nipilersukkamut naliliissaaq, illugiit piumappassuk.

Kodap nipilersoriaatsikkut nalilersuisarnera inatsisitigut pituttuisuunngilaq, siunnersuutaappulli malinneqarsinnaasut, illuatungeriit kissaatigippassuk.

 

 

Kodap taakku suliat pillugit siunnersuisinnaavoq, kisianni akuersissummik tunniussaqarsinnaanngilaq allannguuteqaqqusinikkut, nalornissuteqaraannilu piginneqqaartussaatitaasoq aperineqaqqaassaaq. Periarfissaq kingullerpaaq tassaavoq eqqartuussivimmiit aalajangiisoqarnera, erinaq allap atugaatut ilaarneqartuunersoq, immaqaluunniit unioqqutitsilluni allanngortitsisimasutut inernilerneqassanersoq.

Una erinaq allaanngiivippoq…

Piginnittuusaarinikkut ilaarsisoqarsimasutut Kodamut aaqqiagiinngissutinngorsimallutik saaffiginnissutigineqartartut amerlanerpaatigut ussassaarutini nipilersukkanut tunngasarput.

“Taakkuuppullu suliatsinni ilungersunarnerpaasartut, assersuutigalugu naammattoortarpagut, piseqqusaarutinik suliaqartartut erinniortumik suliaqartitsigaangamik, kissaateqarsimallutillu erinnamut aalajangersimasumut assingusumik erinnioqqullugu, erinnamut nalunnginneqarluartumut assingutilerlugu, kisiannili taannarpiaanani. Amerlanertigullu taanna pisarpoq piseqqusaarutiliortartut erinaq atorusutaraluartik piginneqqaartussaatitaasumik atoqqusaasimanngippassuk, aperisinnaanaguluunniit, immaqaluunniit akissaqartissimanngippassuk. Ilungersunavissortarpoq taamaattunik naammattuugaqarluni,” Jens Bruno Hansen oqarpoq.

Erinniortutut pasitsakkaanni erinniami arlaata eqqaanartumik ilaarlugu suliaqartoqarsimasoq, Koda arlariinnik neqerooruteqartarpoq, atorluarneqarsinnaasunik. Siullertut erinniortoq aggersarneqaqqaassaaq malittarisassallu ersarissumik nassuiaassutigineqarlutik. Eqqunngitsuliortoqarsimasutullu naliliisoqassappat, Kodap ilaarsisup erinnamut aningaasanik iluanaarfissaralui tamaasa matugallassavai aaqqiagiinngissutip qaangiunnissaata tungaanut.

 

Ilungersunavissorpoq - Jens Bruno Hansen

 

Alloriarnerup tullerissavaa illuatungeriit oqaloqatigiinnerat, sulilu isumaqatigiissinnaanngippata, Kodap nipilersoriaatsikkut suleqatigiisitaa aggersarneqarsinnaavoq nalileeqqullugillu piginnittuusaarluni ilaarsisoqarsimanersoq.

Tamannalu pisarpoq statistik atorlugu ilisarnaataasinnaasut sukuiarlugit, erinnat taakku marluk assingusut ilisarnaatit arfineq marluk tunngavigalugit misissorneqarlutik: Erinaa, harmonik, rytmia, taktia, nipilersuutilersornera, ilusaa taallartaalu. Tunngaviusut amerliartortillugit, oqaatigineqarsinnaalersarpoq piginnittuusaarluni erinnamik ilaarsisoqarsimanersoq (Plagiat).

Tullinnguullugulu nalilersorneqartarpoq assigiissutaasut Jens Brune Hansenitoorlugu taaneqarsinnaanersut ”marloriaammik saqqummersittoorsimasinnaasut”.

“Assigiissutaasut tamatigoorpaluttutut nipeqarsimappata, soorlu erinniortut arlallit atortarsimasaattut illutik – immikkut suliat – taava piginneqqaartussaatitaanermut inatsimmiit illersorneqarsinnaanngillat. Assersuutigalugu 16 tak blues, ilisarnaataasinnaasut tamanit atorneqarsinnaasartut, tassa assigiissutsit naliginnaasuusut, oqartoqarsinnaajunnaarluni arlaataluunniit kisimiilluni pigisinnaagai.”

 

Akuersissummik peqqaartariaqarpa?

Immikkut akuersissummik peqqaarnissaq pisariaqanngilaq, allap atugaanik ilaarsilluni atuineq, namminiussuserluunniit atorlugu allap atugaanik ilaarsineq. Pisariaqarporli allassallugu kiap erinniarineraa taalliarineraalu.

Pingaarutilimmik allannguissagaanni tamatigut erinniortoq apereqqaarneqartassaaq. Namminiussuseq atorlugu allap erinniaanik ilaarsinermik ilisarnarunnaarsaasoqaqqusaanngilaq, apeqquserneqarsinnaalersillugu erinaq sorliunersoq, assersuutigalugu taallap ilaa allanngortinneratigut, erinaata allanngortinneratigut immaqaluunniit patiffii.

Nipilersoriaatsit ilai allannguutinut malussajanerupput. Erinniat nuutilersukkat malussajapput, kiisalu ileqqorsuutit erinarsugassiallu, soorlu Højskolimi erinarsuutit periarfissagissaarnerupput allanngorarsinnaannaanerinut.

Sample-linik atuiniaraanni tamatigut erinniortumiit akuersissummik peqartariaqarpoq, erinniortorlu kinaanersoq allaqqassalluni. Kiisalu masterimut piginneqqaartussaatitaasut aamma apereqqaarneqassallutik.

 

 

Kodap nipilersoriaatsikkut naliliineri inatsisitigut pituttuisuunngillat. Illuatungeriinnullu takussutiisinnaapput qanoq aalajangiisoqarsinnaasoq eqqartuussivikkut suliarineqartariaqalissappat.

“Ussassaarutinut nipilersuusiat assut malussajapput. Aaqqiagiinngissutaasimasunilu amerlanerpaat naaperiaanikkut isumaqatigiissutigineqartarput, erinniortoq hundrede tusinderpaalunnik pissarsikkajuttarpoq suliaq matuneqassappat, tamanullu suliaq nittarsaanneqarani.”

Ajornerpaaq pisinnaasoq

Ataasiakkaannguillu qallunaat eqqartuussiviannut killissimasuni 2011-mi pisimavoq. Tassanili pilerisaarut allap erinniaanut assingusumik pisimasuunngilaq, kisiannili inerteqqutaasumik sample-liuvoq. Taamani DJ-eqatigiit Djuma Soundsystem oqaluttuarisaanermi annertunerpaamik akiligassinneqarput 747.183 kr.-mik puigorsimammassuk allassallugu kiap erinniarineraa, kiisalu apereqqaarsimanatik, 2003-mi Danskiullunilu Tyrkiamioq tumerparpaartartup Atilla Engin-ip ‘erinniaa Turkish Delight’ sample-lermassuk.

 

SuutaarutivissortussanngorsinnaavutitJens Bruno Hansen

 

“Taanaavorlu isumaqatigiinngissutaasimasuni ilungersunarnerpaasimasoq ukiuni kingulliunerusuni pisimasoq, ullorlu manna tikillugu suli assersuutitut atortarpara malugileraangakku ilai ernumassutissaqarpianngitsutut pissuseqalersut.Akiligassaalersussat 500 kr.-iinnaanngillat. Suutaarutivissortussanngorsinnaavutimmi,” Jens Bruno Hansen oqarpoq nangillunilu:

“Pisinnaasarput tamaat atorlugu ilaasortavut taamatut ajortumik killikkumatata siunnersorniartarpagut. Amerlanerusut eqqartuussivikkoortariaqalersimannginnerisa takutiinnarpaa uagut nipilersoriaatsikkut siunnersuisinnaalluta neqeroortarnerput ilumut iluaqutaasimasoq.”

 

Nangeqattaartoq

Apersuisarnikkut nangeqattaartuliatsinni apeqqutit qulequttallu itisilerlugit Koda-miit sulinerput takutikkusupparput, pingaartillugu ilaasortatta taakkuninnga ilisimasaqarnissaat. Sammisat allat saqqummiusinnaasarpagut, qulequttat ilaasortaniit saaffiginnissutaasut amerlagaangata uteqqiallutillu emailerpassuarni oqarasuaatikkullu. Ilaatigullu piumaffigineqarsimatilluta allaaserinnissinnaasarpugut. Sammisarlu apeqqulluunniit arlaat itisilertikkusussinnaasat pillugu oqaasissaqaruit tusarusuppatsigit.

Attavigitigut info@koda.dk

Kodap Iluaniit pillugit allaaserisat allat ugguuna atuarsinnaavatit: