Emil de Waal – oorit tamarmik iluaqutaapput

Foto: Kristoffer Juel Poulsen

 

Pingasunngorneq 6. februar 2019, tassa ulloq taanna kingullerpaamik Kodas kollektive båndmidler qinnuteqarfigineqarsinnaapput. Qinnuteqarnissannut erinniortumit tumerparpaartumillu, Emil de Waalimit siunnersorneqarit, taanna siorna suliariniakkaminut taperneqarnikuuvoq, taavalu atuarlugu, Kodami legatinut ataatsimiititap qinnuteqaatinnut ilanngutassatut suut pingaartinnerai atuarlugit. 

Tumerparpaartumut erinniortumullu ukiuni kingullerni amerlaqisuni ingerlaqqinnissamut nukissanik aallerfiusarnikuuvoq, alaatsinaanneq kiisalu nipit assigiinngitsut nutaat misilerarusuttarneri, taamatullu nipilersornermi periutsit misilinneqarsinnaasut misilerarneri. Taanna Danmarkimi popimik jazzimillu nipilersortartut siornatigut nipilersoqatigisareerlugit, maanna nipilersukkatigut misileraasartutut akuerisaavoq, sapinngisamik ammasumik sunullu tamanut samminik aallutaqarluni. Nipilersornikkut nutaamik oqariartoriaatsit misilerarnissaannut aamma Emil de Waal qinnuteqartarnikuuvoq. 

Siorna Emil de Waal taperneqarnissaminut Kodas kollektive båndmidler qinnuteqarfigai (arbejdslegat) nipilersuutinillu amerlaqisunik nipilersortartup Gustaf Ljunggrenip suleqatiginissaanut kiisalu Kalaha peqatigalugit erinniortarnermut immiussisarnermut kiisalu Spejderrobot (Mikael Elkjær) pillugu suleqateqarluni suliaanut atortussanik taperneqarluni: 

"Suliaqarnermi akissarsiassanik imaluunniit soorlu saqqummesitsinissamut tapiissutissanik Kodas kollektive båndmidler qinnuteqarfigineqarsinnaasarpoq, siornalu – Gustaf Ljunggren, Kalaha kiisalu nammineq Spejderrobotimi marluusarluta suliariniakkatsinnut arlalinnut legatimik tunineqarpugut," Emil de Waal oqaluttuarpoq, nangillunilu:

"Tupaallattarniarlungalu isumassarsiortarlunga misileraasarpunga. Ukiuni kingullerni 10-15ini nipilersornermut atatillugu tamanna nikissannik aallerfigisarpara. Tamatuma siorna tumerparpaartuunikuuvunga, dansktoppimilu nipilersukkat produceritut akuuffiginikuuakkat, tamannalu nuannernikooqaaq. Uangali nammineq nutaalioraangama, periarfissarpassuit ammaffigisarlugit pissanganartaqaaq."

Emil de Waalip nipilersornikkut killilersunnginnissaq anguniartarpaa, nipilersuusiai jazzerpalaartaraluartut, nipilersoriaatsit allat akuttunngitsutigut iserfigerusuttarpai:

"Jazzimmi suuneranik qanoq paasinnittarneq apeqqutaaginnarpoq. Jazzi inuit ilaannut naalappaluttuusarpoq inuilli ilaannut, soorlu uannut, jazz tassaaneruvoq erinnap pinnguartutut misileraaffigalugu atornera. Kisianni assersuutigalugu, Gustaf Ljunggren peqatigalugu immiunniarlugu qinnuteqarnitsinnut pissutaasoq, maanna saqqummereerluni Danish Music Awardsimi nersornaasigassatut piukkunneqareersoq tassaavoq; nipilersukkat erinarsortoqanngitsut, taamaakkaluartorli isumaqanngilanga imatut jazzerpalaartuusut. Taanna DMA Jazzimi nersornaasigassatut piukkunneqarpoq, naak nipilersukkat jazziut ilisarnaatigisartagaattut iluseqanngikkaluartut, soorlu kisimiilluni solornerit. Ambience-musikimut qanikkaluarluni jazzimut assigusortaqarpoq, assigiinngigsunik nipilersorneqarsinnaagami. Ambience-musikip ilaatut aaqqissoqqissaagaanngilaq. Taamaammat jazzeriaaseq assigiinngitsorpassuartut paasillugu nipilersornerusarpunga. Nipilersukkat nipilersuutaannarnik nipilersugassiaanerat pissutigiinnarlugu inuit ilaasa jazzitut taarusussavaat – assigiinngitsorpassuarnilli paasineqarsinnaapput."

Emil de Waalimut apeqqutit sisamat: 

Nipilersornerup silarsuaani immikkuullarissut ujartorneranni – qinnuteqarniarneq ajornakusoorpoq – soorlu, popimik nipilersortartutut ingerlallualereersimanngikkaanni tapiiffigineqarnissaq ajornarnerusarpa?

Maannakkut suliarisakka aallartinngikkallarakkit, nalunartutut isigigaluarpakka. Kisianni ilutikkalu oqaloqatigiissutigikulaagarput tassa, tunniutiinnannginnerup nukittortitsisarnera. Ukiut marluk qaangiunneranni kamalluni uniinnaraluaraanni iluaqutaanngilaq. Uanga aallaqqaammut artorsartaqaanga – taamani aamma Tvkkut aallakaatitassioqqammigama, Stjerne for en aftenimi tumerparpaartuusarlunga, tassanngaannarli eqqumiitsuliortutut misileraasartutut, suliariniakkaminut aalajangersimanngitsunut tapiissutissanik pisariaqartitsisutut, imminut isigilerlunga. Taamani artornakujuppoq, maannakkulli pimoorussillunga takutereerakku artornartutut isigiunnaarpara. Maannakkkut ingerlallluariartuaarama takuneqarsinnaavoq, asuli eqqumiinniaannarlunga suliaqanngitsunga.

Tapiiffigineqarnissannut soorlu Kodas kollektive midler qinnuteqarfigisinnaaneri ilinnut qanoq pingaartigaa?

Pingaaruteqartupilussuuvoq, taamaalillungami nerisassaqarniarlunga suliffeqartariaqanngilanga, nipilersugassiornissarlu eqqissillunga aallussinnaallugu. Ullummi ilaanni isumassarsiarpassuit takkussuuttarput – taakkualu suliareqqillugit ilusinikkiartuaartinnissaannut allanik eqqarsaasersunnginnissaq pingaartuummat. Sulitummi tamaana qaammat ataaseq, marluk pingsulluunniit sulinngiffeqallaalluni suliaq ukiup ingerlanerani suliarineqarsinnaasarpoq, ulluinnarnilu inuussutissaqarnissaq isumaginiarlugu suliariniakkat inissaqartinneq ajornartarput. Taamaammat pingaarutilipilussuuvoq. Kodas kollektive båndmidler, Kunstfondens legater, taavalu peqatigiiffiit allat (DPA, DJBFA, Dansk Komponistforening) periarfissiisarneri taamaallaat periarfissaanerusarput. Siornatigut saqqummersitsereernikuugaanni amerlanersunit tapiiffigineqarnissaq periarfissaasarpoq, soorlu Grameximi aningaasaateqarfik aqqutigalugu. Piffissamili aalajangersimasumi sulinissamut legatinik qinnuteqarfissat ikittuinnaapput. Rytmisk musik eqqarsaatigalugu, assigiinngitsuniit mikisualukkaanit amerlanertigut 10-15-25.000 kr. miss. pissarsiarineqarsinnaasarput. Taakkua amerlagisassaanngikkalarlutik rytmisk musikkimik nipilersuusiortartutut tapiiffigineqarnissamut periarfissat pingaaruteqartaqaat.

Qinnuteqartussanut siunnersuuteqarusuppit?

Uanga nammineq qinnuteqaatinik nalilersuisarninni pingaaruteqartartut tassaapput, anguniakkap ersarissumik nassuiarnera, taavalu aamma naleqquttumik tusagassaqartitsinissaq aamma pingaartinneqartarluni. Aallaqqaammut tusaasassat takorluukkit. Tusaasussap inaanut inissigit – suut tusarnaarnerlugit, qanoq tulleriiaarsimanersut sutulllu inissitassaappat, tamaasa takorloorlugit. Tamanut saaffiginnittuunera imaluunniit imaluunniit ikittuinnarnut saaffiginnittuunera takutinneqarpa? – nammineq suliami pingaartitaq saqqummiunneqassaaq – tamannalu allaganngorlugu kiisalu eqqumiitsuliortutut/nipilersortartorpalaartumik saqqummiunneqassaaq. Aningaasartuutissatut missingersuutit tutsuiginartuunissaat pingaartuuvoq. Suliaqarnissamut legatimik qinnuteqarniaraanni ajunngilaq, kisianni tunisassiornissamut qinnuteqannginnermi qanoq annertutigisumik – soorlu 100.000inik imaluunniit 10.000inik agguaasarpat – siornatigut paasiniareersimasariaqarpoq.? Taamaammat 10-15.000 koruuninik tapiiffigineqarnissat ilimagisinnaagukku, tamanna missingersuutinut ilannguguk, tapeeqataasinnaasutut inissisimalluni suliassap iluatsinnissaanut apeqqutaaqataaneq misigineqarsinnaaqqullugu. 1 million koruunit aningaasartuutigissamaaraanni immaqa 10.000it amerlagisassaanngikkaluarput, kisianni suut tamarmik immikkut periarfisseeqataanerat nassuerutigalugu ingerlatsisoqartariaqarpoq.

2019 nipilersornikkut qanoq ilinnut periarfissiiva?

’Suliariniakkat marluk, suliarinissaannut qinnuteqarninnut pissutaasut, ingammik Kalaha, maannakkut ulapputigaakka. Maannakkut mixerivugut, februaarillu aallartinnerani naqiterinissatsinnut kingusinnerpaamik periarfissaqarlut. Pissanganartorujussuarnik suliaqarpugut, Koreamiut tumerparpaarlutik nipilersoqatigiittartut kiisalu erinarsortartut Tyrkiameersut Afrikameersullu peqatigalugit, paasillutigulu taakkualu Koreamut nipilersoriaqqusaalluta – tamanna qilanaareqaara. Taava 2019ip ingerlanerani Sprjderrobotimi marluusarnerput suliareqqissallugu naatsorsuutigaara. Nipilersugassiornikuuvunga, taakkualu maanna immiutilerlutigit. Taamaammat 2019imi tusarnaartitseqattaassaqaagut, aamma Kalaha peqatigalugu nunani allani tusarnaartitsinissanik aaqqissuisartumik atassuteqalerpugut, Europami festivalertuni nipilersortarniassagatta’.

Emil de Waal pillugu

Nipilersugassiortoq, taalliortoq kiisalu tumerparpaartoq, Emil de Waal, Det rytmiske musikkonservatoriumimi ilinniakkani naammasinikuuaa kiisalu aamma Cand Jur./inatsilerituutut ilinniagaqarluni. Nipilersoqattiigiit, Bagdad Dagblad, pilersinneranni ilaavoq kiisalu qallunaat poppimik jazzimillu nipilersortartut amerlaqisut, kapelmesteritut kiisalu produceritut peqataaffigisarnikuullugit.  

Emil de Waalip tumerparpaat, sample pad, guitari, percussion, vokal kiisalu laptop nipilersornermik suliaqarnermini atortorisarpai, nipilersortartorpassuit qallunaat nunani allaneersullu tusaamasat ilaatigut suleqatigisarnikuullugit.  Emil de Waal pillugu annerusumik uani atuarit

Legatinut ataatsimiititaq 2019

De kollektive båndmidler qinnuteqarfigineqartillugit Kodas Legatudvalg/Kodap Legatinut Ataatsimiititaa nalilersuisuusarpoq. Ukiut tamaasa Kodap ataani peqatigiiffiit sisamat; DKF, DJBFA, DPA og Musikforlæggerne, sinniisussaminnik innersuussisarput, taakkualu ataatsimiititamut ilaasortanngortarlutik.

Ilaasortat uani takukkit legatudvalget 

Siunersuutit qinnuteqarnissannut iluaqutissatit

Una takuuk video qinnuteqartunut siornatigut legatudvalgimit innersuussutit

Kingusinnerpaamik qinnuteqarfissaq

Kingusinnerpaamik qinnuteqarfissaq tassaavoq pingasunngorneq 6. februar 2019 nal. 15:00.

 Kodas kollektive båndmidler pillugit annerusumik uani atuarit

 

Siornatigut taperneqartarnikuusut siunnersuutaat allat råd.