Martin Folmann naapiguk, Saqqummersitsisartunik ilaasortanillu sullissinernut pisortaq.
Danskini nipilersornerup silarsuaanni Koda qitiulluinnarpoq, suliassallu pingaarutilissuit ilaat, saqqummersitsisartunik ilaasortanillu sullissineq, pisortartaaqqammerpoq. Martin Folmannip qulakkeerniartussaavaa Kodap ilaasortaasa 40.000-it nipilersukkanillu saqqummersitsisartut sullinneqarnerisa pitsaalluinartuunissaat. Aningaasarsiassat tamakkiisumik akiliutigineqartarnissaat, sukkanerpaamillu piginneqqaartut kaasarfiinut ikineqartarnissaat qulakkiigassaasa ilagaat.
Martin Folmann 1 juni 2015 Saqqummersitsisartunik ilaasortanillu sullisinernut pisortatut atorfinippoq. Immikkoortortami suliassaapput ilaasortat aamma saqqummersitsisartut attavigineqartuarnissaat sullinneqarnissaallu, kiisalu saaffiginnissutit avataaniittut, ilaasortaqarnermut tunngasut, suliarineqartarnissaat.
‘Ataatsimut isigalugu Kodap takorluugaasa piviusunngortinnissaannut peqataarusuppunga, imatut nipeqarmat: nipilersortarnerup naleqarnerutinneqalernissaa pilersitsisartunut atuisartunullu. Tassa suliassaq. Kodap ilaasortaasa ilagaat erinniortut, erinarsuusiortut, aaqqissuussisartut aamma nipilersukkanik saqqummersitsisartut – tamarmik assigiinngitsunik pisariaqartitsisartut, uanga immikkoortortamalu sulissutiginiarparput ilaasortanut tamanut sullissinissaq pitsaanerpaaq’ Martin Folmann oqaluttuarpoq.
’Kiisalu ilaasortatsinnut pitsaasumik attaveqarnissaq pisariaqarpoq. Uannut pingaartuuvoq Kodap ilaasortaminut pitsaasumik attaveqarnissaa – ima paasillugu uagut inissisimanerput atorluarlugu nipilersornerup silarsuaani peqataasut assigiinngitsut ataatsimooqatigiinnissaat sulissutigissagipput. Assersuutigalugu aaqqissuussisarnitsigut assigiinngitsutigut nipilersortarnerup silarsuaani peqataasartunik pingaarutilinnik allanik ilaasortatta naapitaqartarnissaat pingaartipparput. Uagut attaveeqaatitsigut isummassarseqatigiinnerit paasissutisseeqatigiinnerillu pilersittarpavut, ilaasortattalu isummassarsilluarnissaannut tunngavilersuisarluta.
Assersuutigalugu, aaqqqissuusseqqammerpugut qulequtaqartumik ‘Nipilersornerup Radiomut aqqutaa’, ‘Filmimut aqqutaa’, il.il., aamma isumasioqatigiisitsivugut arlalinnik, qulequtalimmik ’Erinarsuusiortartup nassuerutai’, ilaasortatta ilinniarfigisinnaasaannik periarfissiilluta – imminnullu isumasssarseqatigiisinnaanerannuttaaq. Isumasioqatigiisitsisarnertigut Kodap ilaasortaasa naleqarnerutitsilersinnaanerat aqqutissiuuttarparput. Aaqqissuussallu 16-nit tamarmik ulikkaarluinnartumik peqataaffigineqartut uppernarsisippaat, ilaasortatta pisariaqartitaannik tunniussisartugut. Tamanna nuannaarutigisimaqaarput, siunissamilu aaqqissuussassanut nutaanut qaqqusinissatsinnut qilanaarluta. Ilasortallu nutaarpassuit illorsuartaatsinni Nordhavnimiittumi takuneri nuanneqaaq’, Martin Folmann oqaluttuarpoq.
’Ilaasortatsinnut kalaallinut savalimmiormiunullu (taakku piginneqqaartuussusaat Kodap ingerlatarimmatigit), sullissilluarnissarput aamma qitiutissavarput – atuisutsinnut ilaasortatsinnullu. Piffissami matumani suleqaterput Savalimmiuniitipparput augustip tungaanut, savalimmiormiut nipilersornikkut niueqatigiinnerat paasiniaaffigitillugu aamma ilaasortavut pisariaqartitaannik ikiorniarlutigit’, Martin Folmann naggasiivoq.
Martin-imut sukkasuut sisamat:
- Kodamiilernerit sioqqullugu sulerivit?
Inuussutissarsiuteqarlunga inuunera tamaat nipilersorneq uannut qitiusimavoq. DJ-tut 80-ikkut aallartinneranni sulivunga. Ukiuni 10-ni Københavnimi nipilersortarfinnut annernut bookiisartutut sulisuni pisortaavunga. Taava PolyGram-mi niuernermut pisortaalerpunga, 1999-mi Uiversal Music-iulersumi. Ilaatigut tassani nipilersorneqartartunut nioqquteqarnermullu pisortaavunga, digitalimik nioqqutisssiornissamut ineriartortitsinermut akisussaajutigalunga. Taakkua saniasigut siulersuisuni siunnersuisartunilu assigiinngitsuni ilaasortaavunga, assers. IFPI, Musikzonen, Rytmekons, AppleFlower Festiva aamma MXD, suli ulluminut ilaasortaaffigisanni.
1966-mi inunngorpunga, angerlarsimaffitsinnilu nipilersukkat assigiinngitsorpassuit qaatuussaraakka. Taamani dansk aamma politisk rock Benny Holstikkut, Skousen aamma Ingemann, nunanit allanit Beatles, Santana, jazz aamma erinniarsuit, ulluinnarsiutigaakka. Tamakku atituumik nipilersornikkut silarsuaqalersippaannga. Uangalu tassaalerpunga itisuumik nipilersukkanik tiguartilluni misigisartooq nuannaartorisalillu, kisiannili iluamik nipilersorsinnaanngitsoq. Illuatugaatigulli nipilersortarnerup silarsuaani allaffissornikkut ingerlatsinissamut pikkoriffeqarluarpunga, allallu nipilersugassiaasa sullinnissaannut ataqqinnillungalu paasisimasaqarluartuullunga – tamakkumi erinniortut uummatigimmasigit. Piffissap ingerlanerani nipilersornermut nippuppunga, Winehouse aamma Bieberimiit Carsten Dalh aamma Sort Sol allarpassuillu sivisuumik inooqatiginereerlugit ilisimasaqarfigillualernerisigut.
- Kodami atorfeqarnerup suna pitsaanerpaartaraa?
Ullut tamaasa suliartorsinnaaneq, suleqatinik pikkorilluinnartumik peqateqarfik, ingerlatap ajornakusoortup iluani. Ilisimasat, ileqqorissaarneq aamma ulluinnarni unammilligassat pissanganartut, ullut marluk assigiinngisaannarput, tamakku tamarmik Koda tassaalersippaat suliffik nuannersoq pissanganartorlu.
- Nipilersukkani suut tusarnaartarpigit?
Nipilersukkanik nuannarisaqarnera atituujuvoq, tamanullu ammasuulluni. Nuannareqaakka world, reggae, flamenco, aamma chillet downtempo. Maanna tusarnaangariloorpakka oqaluttartugassiortartut Pladevennerne katersaat eqqumiissalaat Soundcloudimeersut (Nørrebromiit vinylkollektiv). Nutaanerusunit danskisuunit killeqartinngilakka Karl William, Ulige Numre, Katinka aamma Minds of 99. Isumaqarpunga pissanganarluinnartunik amerlaqisunik nipilersortartoqartoq.
Misigissutsikka tusaallugit mood-agtigiusarpunga, nipilersugassiallu allattorsimaffiinit tusaarusutakka toqqartortarlugit misigissutsikka najoqqutaralugit, piffissami uannut tulluarnerit ujarlugit, Streamingip nipilersukkat atoruminarsisillugillu naleqqarnerutilersissimagai isumaqarpunga, toorsiallaannarluta nipilersoriaatsimut allamut nooriataarsinnaaleratta. Tamanna atuisartunut tunissutaavoq, nuannaarluta pinngitsooratalu atorniarutsigu akilertariaqangarput.
- Tusarnaariarneq sorleq ilinnut nuannernerpaajusimava?
Gasolin aamma Røde Mor allallu Bagsværd Sø-mi 1976 tusarnaariaqqaarpakka, assut uannut aalassatsitsisut. Taamani 10-nik ukioqarpunga, kisimiillungalu. Røde Mors Rockcirkussimi Clausen aamma Petersen tupinnaannartunik takutitseqattaarput. Nukappiarannguamut assut sakkortuunik. Nunat inoqqaavisa nipilersugaannik nuannarisaqarnikkut nuannersorsuarnik tusarnaariartarsimavungattaaq, ilaatigut Paco de Lucia, Peter Tosh, uangalu nuannaartorinerpaasara Bill Laswell. Ukiut 40-it ingerlaneranni danskit nipilersortartuinut tusarnaariiartarnerpassuarni aaalajangersimasumik toqqaanissaq ajornakusoorpoq – tamarmik nuannersorsuarnik misigisaqartitsisarsimapput. Ataasiakkaanik taasissaguma taasinnaavara Søren Huss, Lille Vegami, nuusiaata ’Troen Og Ingen’ saqqummernerata kingorna, tusarnaartitsinera – assorsuaq eqqortinnarpoq nuannerluinnaqqqissaartorlu.
Apeqqutaanerpaasarporli tusarnaartitsinerup sorliup illit qanoq inuttut misigisqartinneraatit – tusarnaartitsinerit assigiinngitsut assigiinngitsunik misigisaqaqartitsisaput. Stones Roskildemi naapikkukkit, imaluunniit pikkorilluinnartoq Hangdrum, Århusimi Caminomi tusarnaarukku, imaluunniit erinniortoq Louise Alenius piffissami aalajangersimasumi tusarnaarukku, illit misigissutsikkut qamuuna assigiinngitsutigut attorneqaatigissavatit, angerlaassinnaasarnik.
Maanna suut tamarmik naapiffianni maani Kodami inissippunga, assullu qilanaarpunga nipilersornermik ingerlatsiviit pitsaanerpaamik sullinneqarnissaannut peqataasinnaalerninnut, atorfittaama periarfissimmanga.
