Københavnip uummataani oqaluttuarisaanermeersunik sinaakkuserluni Atlantikup avannaamiuisa nipilersugaat

Christianshavnip umiarsualiveqarfiani oqaluttuarisaanermeersunik sinaakkuserluni inuppaaluit suliniutigaat Atlantikup avannaamiuisa nipilersugaasa danskinut qaninnerulernissaat. Kulturikkut illorsuup Nordatlantens Brugge-p eqqumiitsuliortut ilisimaneqareersut nutaallu danskinut takutissortarpai – ukioq kaajallallugu.

Kulturikkut illorsuaq 

Nordtlantens Brygge, Savalimmiunit, Kalaallit Nunaannit aamma Islandimit tapiiffigineqartarpoq’, nipilersortitsinernut akisussaasoq Mikael Lavdal   Kærsgaard oqaluttuarpoq. ‘Suliaraarput nunanit pingasuusunit eqqumiitsiliornerup, matumanissaaq nipilersortarnerup, nittarsaanneqarnissaa, eqqumiitsuliornerullu kulturillu Atlantikup avannaanit aallaveqartup tamalikaassusiata danskinut paasinartunngortinnissaa. Aamma Atlantikup avannaa danskinut ataqatigiisilerniarparput, taamaasiortarpugullu assigiinngitsutigut aaqqissuussisarnertigut, Danmarkimeersunik aamma Atlantikup avannaaneersunik aliikkusersuisitsisarnittigut. Qanittuttuk suppaliullammassuaq tusaamasaq Birgir suppaliortipparput. Tassungalu Eivør takkuppoq ataatsimillu erinarsoqataalluni. Aamma ungasissorsuunngitsukkut kalaaleq isiginnaartitsisartoq erinarsortartorlu Nive Nielsen pulaartoraarput’, Mikael Lavdal Kærgaard nangippoq,

 

’Oktoberip 16-anni ex. En G`! festivaalertitsissaagut, Fallulah Danmarkimiit peqataassaaq aamma Marius Ziska Savaliummiuniit peqataassaaq – Jan Snæum-illu issittup oqaloriaasia saqqummiullugulu eqikkaaffigissavaa. Taamaasilluta nunat marluk ataatsimoortissavavut’, Mikael Lavdal Kærgaard oqaluttuarpoq.

‘Aamma aalajangersimasunik saqqummersitaatitaqarpugut, kisianni saqqummersitat aaqqissuussallu suleqatigiissutaasut, nunanilu avannarlerni angallanneqartartut eqqumiitsuliat nipilersukkallu amerlanerusunut apuunneqarnissaannut periarfissiinerusarput’ , Mikael Lavdal Kærsgaard oqarpoq, naggasiillunilu isumaqarnerarluni nunat avannarliit nipilersortagaasa tusartinneqartarnerini kulturikkut oqaluttuarisaanermi aallaaviusunik sinaakkuteqarsinnaaneq immini immikkut naleqartoq, itinerusunik misigisaqartitsinnaasarami

Nordatlantens Brygge pillugu nipilersornikkullu aaqqissuussat atuakkit uani.

 

Atlantikup avannaamiorsunnialaaq

Kulturip illorsua Nordatlantens Brygge, Den Grønlandske Handels Pladsimiittoq, ukiuni 200-ini Savalimmiunik, Finmarkimik, Islandimik, pingaartumillu Kalaallit Nunaannillu ingerlalluartumik niueqatigiittoqarsimanerani qitiusimasutut, umiarsualiviullu uummaarissuusimaneranut uppernarsaatitut takkussutissaalluni suli napavoq.

Ukiut 200-it ingerlaneranni aalisakkat panertut, ammassassuit tarajortikkat, arferit orsui, ammillu, tamaani  usigiarneqarlutillu usilersuunneqartarsimapput, europami niuerfinnut allanut ingerlateqqinneqannginnerminni.

Ukiut ingerlaneranni kalaalerpassuit, savalimmiormiut, islandimiut danskillu, sivisuumik umiartoreerlutik Den Grønlandske Handels Pladsimut tikittarsimapput, Danmarkimullu tikeqqaarnerminni tamanna tummaqqaartagarisimavaat. Aamma tamaanngaanniit tamaanngalu ingerlaartoqartarpoq, Danmarkikkoorluni Atlantikup avannaamiuinut allanut ingerlaqqittoqartussaagaangat.

1997-mi Københavnip kommuniata illorsuaq Kalaallit Nunaannut, Savalimmiunut Islandimullu tunniuppaa, piffissamillu tassanngaannit Atlantikup avannaaniit nipilersukkat kulturillu ingerlateqqinneqartarnissaannik eqqarsaatit ilusinikkiartulerput, maannalu piviusunngorsimalerlutik. Illorsuaq ukiorpassuarni orsumik aatsitsiviusarsimavoq, igaasarsuarnut iginninngortinneqartarsimalluni, Københavnip aqqusernisa qulliisa orsussaannik. Iigani issusuuni orsup tikka suli naamaneqqarsinaavoq, illorsuaq uppernassusilerlugulusooq tipeqalersitsisumik, kulturikkullu misigisassanik, neqeroorutigineqartartunik pitsaanerpaamik sinaakkusiisuussunik.