Taama oqaluttuarput Thornstone-ini erinnarsuusiortoq erinarsortartorlu Kunuunnguaq Iversen Aka Kuno Hammond, isumalluarnartunut Koda Greenland Awards 2011-mi nersornaatisisoq immiussamut ’Been a Fighter-imut’. Aningaasanik Kodap nunatsinnut atugassiaannit tapiiffigineqarlutik taakku immiussamik aappaat ’Sparrow’ suliareqqammerpaat.
Nunatsinni nipilersortarnerit pimoorunneqarput aamma akustiskimik guitarernissamut inissaqartuaannarpoq.
’Danmarkimi ilinniartuunera peqqutigalugu sivitsulerpoq nunatsinni nipilersortarfinnut attaveqaramali. Ukiut 6-it qaangiutilersoraakka psykologimik ilinniariartorlunga Århusiliaramali, nipilersornerinnaq inuussutissarsiutigerusunnginnakku. Nunatsinni allamik suliffeqarlunilu qaffakkiartortariaqarpoq, nipilersornermik ingerlatsissagaanni. Tusarnaartitsisarnerilli festivaliliortartullu eqqarsaatigissaagaanni oqaatigisariaqarpoq nipilersortarnerit pimoorunneqartorujussuusut, aningaasartuutissanut aningaasat ikittuinnaat pigineqarneri eqqarsaatigalugu. Nipilersortartut nunatsinneersut aamma allamiut tikisinneqartarneri annerusunik aaqqissuussisartut aamma pikkoriffigaat’, Kuno Hammond oqaluttuarpoq.
’Nunatsinni rytsmisk nipilersoriaatsit nuannereqartorujussuupput, taamaattumik inuusuttut amerliartuinnartut pc atorlugu nipit silarsuaannik nutaaliorlutik nipilersoriaatsimik, assersuutigalugu angerlarsimaffimminni, ineriartortutut saqqummerarnerat nuannersuuvoq, Kisianni isumaqarpunga kalaallit nipilersortartut nipilersuutinut immikkut attuumassuteqartuarumaartut – aamma inuiaqatigiittut kulturimut attuumammat. Amerlaqaat teqeqqut arlaanni guitarimik inissiisimasartut. Efterfesteriarnerni (sunaluunniit peqqutiginerlugu festersimangaluaraanni) tamatigut suaartoqartarpoq ’ nipilersuut qamillugu’, guitarilisartumik isertoqaraangat’, Kuno Hammond oqarpoq.
Nunatsinni rocki
Uagut nipilersugassiavut saassusserpalaartuumiit aliasuppalugajaatumut rockiupput. Isumaqarpunga festernerni imaluunniit ilaqutariit alianaarsaarnerini amerlanngitsuinnaat nipilersoriaatsinik taamaattunik tusarnaartartut. Isumaqarpunga uagut nipilersortakkavut isumassarsiorfigalugit, inuunerup ilaata taartortaanik paasiniaaffigalugit, ilitsorinninnermut imaluunniit takorluuisinnaassutsinut tunngasunut paasiniaaffigalugit tusarnaarneqartartut . Uanga ajorinngilluinnarpara inuit ilaasa Thornstone namminneq tusarnaartarpatigit nipituuliutiginngikkaluarlugu. Inuit ilaasa eqqumiitsulioriaatsiminnik ineriartortitsinissaminnut isummersorfigisinnaasaannik tunniussaqarsinnaagutta, uagut qaqugu utoqqaat illuinut pigutta alutorsaatigisinnaasatsinnik, uannut ajussanngilaq’.
’Rockimik periutsinik inuit nuannaartorisaqartuartussaapput, nuannaartorisaarusunnermik perlilinneq… affarmik guutitut isigineqarnissaq…ilisarineqartuarusunneq inunnguutsitsinnut ilaavoq. Utoqqaliartornermili inatsisaattutut inooriaaseq soqutaajunnaariartortarpoq qatsunnarsillunilu. Isumaqanngitsutut quianaannartutulluunniit suut tamarmik ilertarput, uattulli ilisimatuutut qullaassilluni qaammaasaqarsimalernermik atornerluisunngorsimagaanni. Nappartat imaqanngitsut nipiliornerusarput, nipagiutiinnartagarli tassaavoq nappartat imallit nipiliornissaminnut qanoq maqaasitigisarnersut. Paatsiveerunnernut tunngasunik inuit orniginartitaqartarput, nipilersornerlu tamakkuninnga pisariaqartitanik nukinnik nuussivissatut atorluarneqartarpoq. Asanninneq aliasunnerluunniit pillugit scenemiit uanga oqaluussisuga tusarneqanngisaannartussaavoq. Erinarsuulli oqaluttuartalik, fantasiimik misigissutsinillu aallatitsisoq uanga oqaluttuariuaannarumaarpara’, Kuno Hammond nangippoq.
’Been A Fighter’ nuannarineqarluarpoq
’Tupaallaatigeqaara saqqummersitatta siulliup nuannarineqarluarnera, naak ’unnuaannarsuaq’ saqqummersinneqaraluartoq. Immiussaq annikitsuinnaavoq annertuuliarinngisarput, tusarnaartartulli malugilluarpaat. Immiussingatta nipilersoqatigiittut aatsaat taama avissaartuusimatigaagut, tassa sumiiffitsigut. Kisianni immiussat isumaat oqariartuutaallu tusarnaartartunut apuupput, inuillu utoqqaassusaat apeqqutaanatik tamarmik isummersorfigaat. Tamanna nuannaarutigaara, uagut kisitta pinnata, malugigakkuli tusarnaartartut angusinnaasut – naak ikittuinnannguanilluunniit aningaasartuuteqarsimangaluaraanni. Isumaqarpunga kalaallit inuiaqatigiit nipilersortartuminnut ataqqinninerat tassuuna takuneqarsinnaasoq (aamma nunani allamiut inunnut nipilersoriarlutik ungasissorsuarmit aggeraangata tamanna ersertarpoq). Pilersitsisinnaassutsimik piumassuseqarneq tapersersugaraarput. Soqanngitsumiit ineriartortitsisinnaanermut pisinnaassuseq, namminerlu assaat atorlugit suliaq. Isumaqarpunga nunagisamut takorluukkat sinnattullu, siumut qummullu ineriartortinneqarsinnaannerannik tamanna takutitsinerusoq, pingaarnertullu inuttut takorluukkanik inerititsineq’, Kuno Hammond nangippoq.
Nutaamik saqqummersitsilerput – digitalit silarsuaanni
Alloriarnissami tullermi kissaatiginerpaasarput tassa pitsaasumik immiussilluta saqqummersitsinissarput, uagut tusarnaartitsisilluta nipilersortakkatsinnik amerlanerulersitsisussanik. Koda-mit tapiiffigineqarnitigut suliassarput aallarnisalerparput. Kalaallit nipilersortartut immiussisitsisartullu allat akilerlugit suleqatigissavavut, periarfissallit, naak immiussinissatta tulliup isumagigaluaraa immiussinerup annerpaartaa nammineerluta suliarissagipput, nipilersoqatigiittut nipilersortartutullu ataatsimooqatigiinnitsinni misilittagarilersimasavut aallaavigalugit.
Isumaqarpunga nalitsinni piffissaq nipilersornerup silarsuaa nuannerluinnartuusoq, immiussinerit nipilersukkanillu angisoorsuarnik pilersitsitsinerit nammineq sinittarfimmi ingerlanneqarsinnaalersimammata. Oqartoqarsinnaangaluarpoq silarsuup digitaliusup nipilersortarneq kinaassuseerutsissimangaa, imminullu sanaartortunngortissimallugu, kisiannili erinniortup inuunera arlalippassuartigut ajornannginnerulersisimmavaa. Pisinnaasalippassuit paasineqarsimanavianngikkaluarput computeriminnik nettimiluuniit programmeerannguaqarsimanngikkaluarpata.
Qaffasissunik anguniagaqanngilagut, alloriarnerilli ataasiakkaassallutigit. Nipilersornerup silarsuaani ingerlaartuartumi patajaatsumik toqqammavissaqaraniluunniit siunnerfeqartoqarsinnaanngilaq, suut tamarmik ineriartortuartuummata, Ullumikkut nipilersugassatsinnik pilersitsiniarnerit kisiisa aalluppavut, immaqalu Itunesikkut saqqummersissallutigit, siunertanut isummanulluunniit aalajangersimasunut pisussaaffilereernata, assersuutigalugu cd-liornissamut, tassa cd atorlugu nipilersukkanik tusarnaarneq pisoqalisooreerami. Tusarnaartitsisoqassappat aggissaagut, immiussisoqassappat taamaaliussaagut.’ Kuno Hammond oqarpoq.
Kodap tapiissutaa periarfissiivoq.
’Uatsinnut nipilersoqatigiittut pingaaruteqarpoq tapiiffigitissinnaaneq, kikkuungaluanilluunniit. Qujanartumik Koda ajornanngitsunnguuvoq kalaallinullu nipilersortartunut attaveqarfigiuminartuulluni. Taamaattumik suliap ingerlanerata tamarmi pinerani Kodamut erinniortutut attaveqarnissaq pingaartuuvoq. Tapiissutisiatsigut piumassuseqarluarlerpugut, nammineerlutalu immiussassamik annertuumik misiliinissatsinnut piumassuseqarluarlerpugut. Nipilersortarnerup silarsuaani tusaamasaanerpaalluunniit pisariaqartittarpaat attaveqarluarnissaq, uagullu nipilersortartut appasissut qujanartumik Kodamut attaveqarpugut.
Qinnuteqartussanut tullernut eqqaamaqqussavarput aningaasartuutinut tunngasut suut tamaasa nalunaarsortassagaat, immiussinermut kvitteringit bilagillu TAMAASA ilanngullugit. Uanga nuannarinngisaqarpunga naatsorsuutinik nikingasoortunik, ilimagisimanngisanullu aningaasartuutinik (tamakkulu takkuttuaannarput), taamaattumik ajunaarnersuaaqqarnissaanut sillimaniareersimasariaqarpoq – ajortumik pisoqarsinnaaneranut illersuutaalluartussaammata. Aningaasat isumaqatigiissutaasimasutut atorneqarsimaneri uppernarsarneqarsinnaajuartussaavoq’, Kuno Hammond naggasiivoq.
Thornstone tassaapput:
Kuno Hammond a.k.a. Kunuunnguaq Iversen - Erinarsortoq / Guitar
Miki Olsen - Bass Guitar
Ejner Grønvold - Guitar
Martin Zinck - Tumerparpaat
